Tyhmät kynnet!

Käytiin tänään leikkuuttamassa sulon kynnet paikallisessa eläinlääkärissä.
Sulpukka on saanut kammon kynsien leikkaukseen sen jälkeen kun tassuista otettiin verikokeet, kotona leikkaamisesta ei tule yhtään mitään.  Kun päästiin eläinlääkäriin sisälle niin alkoi jo vapina ja tärinä... Hetken haistelujen jälkeen seurasi jo innokkaana odotustilan tapahtumia.

Sitten koitti meidän vuoro. Huoneeseen mentiin reippaasti, pöydällekkin noustiin iloisin mielin, mutta kun muistettiin mistä on kyse niin rimpuilu alkoi... Sulo ei siis käyttäydy mitenkään agressiivisesti vaan pelkää kauhesti ja yrittää tehdä kaikkensa päästäkseen tilanteesta pois.
Ja voin sanoa että on aika homma yrittää pitää tuota 13kg jässikkää pakoillaan.
Pari ekaa tassua huoh ihan hiki tuli. Sitten sulo tais tajuta että perskuta, rimpuilu ei tepsi ja antoi jo nätisti leikata kaksi viimeistä tassua. (Näin käy joka kerta)
Jestas muuten sitä läähätystä ja karvanlähdön määrää tuossa tilanteessa. Sulosta ei lähde ikinä noin paljoo karvaa, eli se tosiaam stressaa touta tilannetta hirveesti.
Pöytä oli sulonkarvojen peitossa sekä lattia oli täynnä karvoja ja mun vaatteet sai kunnon karvakerroksen.
Onneks se ei sentään tiputtanu kaikkia karvojaan ;)

"Tä on mun paikka, onhan tässä mun kuvakin"

Huomenna treffataan tutun englanninbulldoggi pentu, siitä siis kerron huomenna. Otan järkkärinkin mukaan niin saan reilusti taas kuvia koirien touhuista :)