Tänään käytiin järvenjäällä reilun tunnin päivälenkki. Lunta oli jäällä varmaan 15cm niin oli aika tehokasta!
Siinä sulo juosta painatti ympäriinsä koko lenkin ja minä seurailin sen touhuja hymy korvissa! Se on ihan käsittämätöntä miten koira saa ihmisen niin iloiseksi, js miten minä saan Sulon iloiseksi.
Ajattelin siinä samalla kuinka ihanaa on kun voi pitää koiraa vapaana antaa sen juosta ja touhuilla omiaan. Ja se kuinka voi luottaa ettei se lähde omille retkille.
Vapaana oleminen on koiralle sekä omistajalle kiva juttu. Kummatkin saa kulkee omaa tahtiaan ja koira saa kuluttaa energiaansa.
Sielä sitä mennään:
Sieltä kauemmalta rannalta lenkki lähti:
"Mikäs tämä on?"
"Mitäs täältä löytyis?"
Lopuks ihailtiin vielä maisemia
Meillä muuten on kiva kun asutaan lähellä asuinkuntamme keskustaa (noin 1km päässä), mutta kotoo löytyy 100m päästä järvi, metsää ja tien toisella puolella on pelto jossa on kesäsin lehmiä :)
Lenkki väsytti sen verran suloa ettei meinannut iltalenkille jaksaa lähteä..
"Onko ihan pakko!?"
Nyt mennään nukkuun, yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti